Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK
19.1.2022
Haastatteluista yleisesti
Haastattelu on hyvä tiedonhankintamenetelmä, kun halutaan saada tietoa henkilöiden asenteista, mielipiteistä, kokemuksista ja havainnoista.
Haastattelut luokitellaan sen mukaan, millaista etäisyyttä tutkija pitää kohteeseensa ja miten haastattelutietoa analysoidaan. Haastatteluja on monenlaisia, jokaiselle tuttuja ovat esimerkiksi tv-haastattelut ja lehtihaastattelut. Haastattelu edellyttää aina kontaktia haastateltavan ja haastattelijan välillä. Yleensä haastattelutilanne on suullinen, jolloin haastateltava ja haastattelija ovat samassa tilassa tai videoyhteydessä toisiinsa. Haastatteluna voidaan pitää myös esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse suoritettavaa kysymysten ja vastausten esittämistä, mutta tällöin menetetään useita lähikontaktissa tapahtuvan haastattelutilanteen kommunikatiivisuuteen liittyvät hyvät puolet.
Haastattelussa huomion kohteena ovat haastateltavan mielipiteet ja näkemykset, mutta myös tarpeen mukaan eleet, ilmeet ja muu oheisviestintä. Haastattelu on aina vapaaehtoista yhteistoimintaa, jonka luonteeseen kuuluu, että haastattelija tai hänen edustamansa taho analysoi haastattelun sisällön ja myös haastattelun etenemisen.
Haastattelutapojen jaottelu ja haastattelu muotoilualan tutkimuksissa
Haastattelut voidaan karkeasti jaotella seuraavasti:
- Strukturoitu eli edeltä käsin suunniteltu haastattelu.
- Teemahaastattelu eli tiettyihin aiheisiin ja kysymyksiin keskittyvä haastattelu.
- Syvähaastattelu eli sellaiset avoimet haastattelutilanteet, joissa mennään yksityiskohtaisiin ja syvällisiin pohdintoihin määrätyssä aihepiirissä.
Muotoilualan opinnäytetöissä tehtävissä haastattelututkimuksissa haastattelija yleensä valitsee haastateltavakseen opiskeltavan alan asiantuntijan, jolla uskoo olevan hyödyllistä tietoa joko alasta yleensä tai jostakin haastattelijaa kiinnostavasta erityiskysymyksestä tai aihealueesta. Usein kysymykseen tulee puolistrukturoitu asiantuntijan teemahaastattelu, jolloin haastattelija miettii vähintään viisi pääkysymystä ja mahdollisesti pari alakysymystä, joihin hän haluaa mahdollisimman kattavat vastaukset. Myös asiaa täsmentäviä kysymyksiä kannattaa miettiä etukäteen. Teemat jäsentävät, ohjaavat ja konkretisoivat haastattelua. Ne muodostetaan usein tutkimuskysymysten, teoreettisten pääkäsitteiden ja mallien pohjalta. Ne voivat olla myös ovat pelkistettyjä sanoja, jotka voidaan haastattelutilanteessa muodostaa kysymyksiksi.
Hyvä tapa aloittaa haastattelu, on lähteä liikkeelle laajemmilla kuvailevilla kysymyksillä ja täsmentää niitä sen jälkeen yksityiskohtaisemmilla tarkennuksilla. Tutkimushaastattelun kysymysten tulee olla yksiselitteisiä ja selkeitä. Hyviä vinkkejä haastattelukysymysten muodostamiseen ovat esimerkiksi seuraavat:
- Käytä avoimia kysymyksiä, kuten ”Kerro lisää/ esimerkki…”
- Kysy vain yhtä asiaa kerrallaan esim. Millaisia hyviä puolia näet asiassa?
- Vältä johdattelevia kysymyksiä
Haastattelijan on syytä muistaa huomioida myös haastattelun aikana mieleen tulleet sivukysymykset ja pyytää niihin vastauksia.
Puolistrukturoidussa haastattelussa on varioinnin varaa ja myös mahdollisuus esittää alkuperäiseen suunnitelmaan kuulumattomia kysymyksiä. Hyvä muistiapu haastattelijalle on nauhuri, esimerkiksi puhelimen äänitystoiminto, sillä vastauksen kuunteleminen ja kirjoittaminen yhtä aikaa on haasteellista. Luonnollisestikin haastattelun äänittämiseen tulee pyytää lupa haastateltavalta. Haastateltavalle tulee myös kertoa, mihin tarkoitukseen haastattelu tehdään ja missä sen sisältö ja analyysi julkaistaan.
Haastatteluaineiston analyysi
Haastattelun kohdetta, luonnetta ja etenemistä analysoitaessa on tärkeää kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
- Miksi haastattelit juuri kyseistä henkilöä?
- Mitä kysyit, miksi kysyit juuri nämä kysymykset?
- Miten haastattelu eteni? Oliko tilanne rento? Pysyikö haastattelu suunnitelluissa uomissa? Liikaakin? Jos tilanne lähti rönsyilemään, oliko tulos kuitenkin positiivinen?
Kun tehdään haastatteluaineiston sisällönanalyysia, on tärkeää miettiä seuraavia seikkoja: Sisällönanalyysissä haastatteluaineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien ja tiivistäen. Sisällönanalyysi on diskurssianalyysin tapaan tekstianalyysia, jossa tarkastellaan jo valmiiksi tekstimuotoisia tai sellaiseksi muutettuja aineistoja. Sisällönanalyysin avulla pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus, joka kytkee tulokset ilmiön laajempaan kontekstiin ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin. Sisällönanalyysin avulla tutkittavat tekstit voivat olla muitakin kuin haastatteluaineistoa: kirjallisia teoksia, päiväkirjoja, puheita ja keskusteluita. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.)
Haastatteluaineiston analyysi voi olla aineistolähtöistä tai teorialähtöistä. Lähtökohdista valitaan jompikumpi tai kokeillaan ensin aineistolähtöistä ja testataan sen jälkeen, miten eroaa, kun analyysin lähtökohtana on jokin teoreettinen malli. Analyysissa voidaan tarkastella esimerkiksi ylä- ja alaluokkien käsitteiden välisiä suhteita. Voidaan myös tarkastella, sitä löytyykö keskeisiä teemoja, tyyppejä, juonta, ristiriitaisuuksia, yhtäläisyyksiä ja eroja, negatiivisia tai positiivisia asioita. Analyysi voi myös kohdistua vaikkapa olosuhteisiin ja kontekstiin, prosesseihin, käytettyihin käsitteisiin, metaforiin, normeihin, rooleihin, strategioihin, tapahtumiin, ihmissuhteisiin ja niin edelleen. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
Haastatteluaineistoa voidaan analysoida myös kvantitatiivisesti eli laskemalla, kuinka monta kertaa jokin ilmiö esiintyy aineistossa tai kuinka moni mainitsee asian. Määrällä voi olla merkitystä, jos jokin asia esiintyy tiheään, mutta tulkinnan varaan jää, kertooko se asian tärkeydestä, yleisyydestä tai muusta sellaisesta (yksittäinenkin ilmaisu voi olla olennainen löytö poikkeavana näkökulmana). (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
Haastatteluaineiston teemoittelulla tarkoitetaan sitä, että analyysissa haastatteluaineisto ryhmitellään eri aihepiirien mukaan. Teemoittelussa korostuu kyseisen teeman sisältö (luokittelussa korostuu lukumäärä), eli se, mitä teemasta eli aiheesta on sanottu ja mitä asioita siihen tulkitaan sisältyvän. Näin saadaan ryhmiteltyä haastattelun sisältö eri teemojen mukaisiin luokkiin. Teemoittelun tukena voidaan käyttää vaikkapa teemataulukkoa, jossa aihealue on ryhmitelty osa-alueisiin ja tarkasteltu näin eri näkemyksiä, niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
Haastatteluiden hyviä puolia ja heikkouksia
Haastattelu on melko nopea ja helppo tapa koota suuriakin aineistoja suhteellisen vähätöisesti. Haastattelua helpottaa apuvälineiden käytön mahdollisuus: äänitys, videointi, valokuvaus. Kenttämuistiinpanoja kannattaakin tehdä ahkerasti.
Haastattelujen heikkoutena voidaan nähdä esimerkiksi se, että henkilökohtainen osallistuminen ja yhteistyö voi olla vaikeata järjestää. Haastateltava saattaa myös jostakin syystä olla estynyt vastaamaan avoimesti kysymyksiin. Myös ymmärtämis- ja kielelliset kommunikaatiovaikeudet voivat olla syynä siihen, ettei haastattelu tuota toivottua tulosta.
Tietoturvaa, intimiteettiä ja anonymiteettiä koskevat kysymykset on tärkeää muistaa ottaa huomioon haastatteluja tehtäessä.
Millainen sitten on hyvä haastattelija? Hän on hyvä kuuntelija. Niin ikään yhteistyökykyinen ja luottamusta herättävä henkilö onnistuu haastattelijana hyvin. Hän on taitava muodostamaan kysymyksiä ja johdattamaan keskustelua eteenpäin.
Haastattelu voi epäonnistua, jos haastattelijalla tai haastateltavalla ei ole tarpeeksi tietoa aiheesta (haastattelija ei osaa tehdä oikeanlaisia kysymyksiä tai haastateltava ei osaa vastata niihin). Epäonnistuminen voi seurata myös silloin, jos jommallakummalla osapuolella on ennakkoluuloja toista tai tilannetta kohtaan. Myös haastattelupaikka voi vaikuttaa niin myönteisesti kuin kielteisestikin haastattelun lopputulokseen. Jos haastattelupaikan ympäristötekijöissä on jotakin häiritsevää, voi haastattelutilanne häiriintyä.
Valmistautuessa tekemään haastattelua on tärkeää muistaa seuraavat asiat:
- Ota ajoissa yhteyttä haastateltavaasi (asiantuntijat ovat usein kiireisiä).
- Valmistele haastattelutilanne ennakkoon.
- Hio kysymyksiä, esikokeile (esim. tee haastattelu ystävällesi).
- Pyri siihen, että haastattelutilanne on mahdollisimman lähellä arkielämän tasoa (kummallakin osapuolella on hyvä ja rento olo).
- Pohdi haastattelututkimuksen luotettavuutta (esim. mitkä seikat voivat vaikuttaa siihen, ettei haastateltava ole täysin rehellinen tai miksi hän on asenteellinen).
- Pyri tekemään haastatteluja usein, jolloin kehityt hyväksi haastattelijaksi (et enää itse jännitä tilannetta).
Hyviä lähteitä haastattelututkimuksesta on runsaasti. Ohessa muutamia:
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hyvärinen M., Suoninen E. & Vuori, J. S.a. Haastattelut. Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tutkimuksen-aineistot/haastattelut/
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka A. 2006: Haastatteluaineiston analyysiin liittyvät sivut KvaliMOTV-sivustolla. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3.html [viitattu 18.1.2022].
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi (5. p.). Helsinki: Tammi.