MERKITYSANALYYSI MUOTOILUN TUTKIMUSMENETELMÄNÄ
Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK
10.3.2022
Johdanto
Merkitysanalyysimenetelmä on alun perin kehitetty museologian, konservoinnin ja restauroinnin tutkimusmenetelmäksi. Menetelmä sopii hyvin myös muotoilun tutkimusmenetelmäksi, etenkin esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, kun tutkimuksen kohteena ovat historiallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin tehtävät sisustusarkkitehtuurin tilasuunnitelmat. Artikkelissa tarkastellaan merkitysanalyysin kriteeristöä muotoilun tutkimuksen kontekstissa sekä annetaan linkkejä käytännön soveltamisesimerkkeihin.
Merkitysanalyysin tausta lyhyesti
Suomen museoliiton verkkojulkaisuja esittelevillä Internet-sivuilla sanotaan, että merkitysanalyysimenetelmä ”on museo-objektien ja -kokoelmien museoarvon ja merkitysten määrittelyyn tarkoitettu menetelmä. Yhteisöllisyyttä, tutkimuksellisuutta ja tulkinnallisuutta korostavaa merkitysanalyysia voi kuitenkin soveltaa erilaisten kulttuurin ilmausten tarkasteluun myös museoiden ulkopuolella”. (Merkitysanalyysimenetelmä 2019.) Menetelmä on kehitetty samankaltaisten kansainvälisten menetelmien pohjalta, joita on käytetty pääasiassa anglosaksisissa maissa. Tärkein näistä on Australiassa kehitetty Significance-menetelmä. (Häyhä et al. 2015, 5.) Menetelmän soveltuu kulttuuriobjektien tarkasteluun ja myös suunnittelutyön taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin, ja näin ollen myös muotoilun tutkimukseen.
Häyhän et al. (2015, 11 – 13) merkitysanalyysimenetelmä sisältää seuraavat osa-alueet: analyysikohteen ja -näkökulman valinta, analyysin tekijöiden nimeäminen ja paikantaminen ja analyysin tavoitteet. Kun analyysin perusta on selvillä, perehdytään kohteeseen ja tehdään siitä mahdollisimman kattava tiedonhaku sekä kontekstualisoidaan kohde eli asetetaan se historialliseen tai käyttöyhteyteensä. Tämän jälkeen tehdään merkitysten arviointi kriteerien avulla, jonka jälkeen kirjoitetaan merkityslausunto ja annetaan suositukset ja ohjeet, jotka liittyvät kohteen säilyttämiseen, hoitoon ja esillepanoon museokontekstissa.
Merkitysanalyysi muotoilun tutkimusvälineenä
Muotoilun tutkimuksen näkökulmasta juuri merkitysarvio tiettyjen kriteerien avulla on kiinnostavaa, joskin esinetyylin laaja analyysi (käyttötarkoitus, muoto, rakenne, materiaali, väri ym.) sekä tiettyyn kontekstiin liittymisen analysointi (muotoilun tai tyylihistoriaan ja lajityyppiin liittyminen, muu ryhmittely ja luokittelu) ovat niin ikään tärkeä osa muotoiluprosessiin liittyvää tutkimusta. Jatkuvasti kasvava merkitys on myös ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvillä seikoilla, jotka ohjaavat suunnitteluun liittyviä valintoja. Merkitysarvio voidaan tiettyjen kriteerien avulla tehdä tarkasti ja jäsennellysti, ja juuri nämä kriteerit ovat käyttökelpoisia tutkimusvälineitä. Kriteereitä on seitsemän. Suluissa on esitetty sisältöä muotoilun tutkimukseen muunnettuna:
- Edustavuus (suunniteltavan objektin tyyppi, luokka, idea, johon sen katsoo tiedonhaun ja esim. vertailuanalyysin pohjalta kuuluvan; aikaan, paikkaan, trendiin, aihepiiriin, toimintaan jne. kuuluminen)
- Autenttisuus (materiaali, muoto, ilmenemistapa, valmistus- ja syntytapaan, käyttöön, aikaan ja paikkaan sekä kohteeseen liittyvät toimijat, autenttisuus viittaa myös aitouteen, esim. juuri materiaalin aitouteen)
- Historiallinen ja kulttuurinen merkitys (liittyminen teollisen muotoilun, käsityön, graafisen muotoilun, arkkitehtuuri, palvelumuotoilun tai pelimaailman historiaan, eri genreihin ja konteksteihin, yhteisölliset ja yksilölliset merkitykset, kulttuuriarvot, kytkökset taide- ja kulttuurihistoriaan jne.)
- Elämyksellinen ja kokemuksellinen merkitys (tieto- ja tunnesisällöt, positiiviset ja negatiiviset kokemukset, nostalgian ja esteettisyyden kokemukset, muistot, identiteetin rakentamisen ainekset jne.)
- Yhteisöllinen merkitys (merkitys yhteisölle, ryhmälle, kansakunnalle, globaali merkitys, kulttuurinen, hengellinen, poliittinen, sosiaalinen jne. merkitys, symbolinen merkitys – perinteet, tavat, tarinat ym.)
- Ideaalitila (millainen suunniteltavasta kohteesta parhaimmillaan tulee, tähän kohtaan voi läheisimmin ajatella kuuluvan myös kohteen arvoanalyysin)
- Hyödynnettävyys ja käytettävyys (millainen on kohteen hyödynnettävyys ja käytettävyys parhaimmillaan, miten kohdetta voidaan jatkokehittää ja mahdollisesti muuntaa tulevaisuuden vaatimusten mukaan, inspiroiko se uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, miten kohde voidaan hävittää ekologisesti)
Suunnittelutyön kohdetta voidaan analysoida kaikki seitsemän kriteeriä huomioiden tai valita perustellusti kohteen kannalta merkittävät kriteerit. Analyysin tiivistäminen merkityslausunnoksi voisi muotoilun tutkimuksessa tarkoittaa merkitysanalyysia, joka esitellään esimerkiksi opinnäytetyön tutkimusasetelman avaamisen yhteydessä ja kirjoitetaan vaihe vaiheelta auki opinnäytetyön käsittelyosassa, suunnittelutyön kuvaamisen yhteydessä. Merkitysanalyysi on myös mahdollista esittää summauksena kohteesta suunnittelutyön kuvauksen jälkeen.
Jäsentyneen merkitysanalyysin tekeminen ennen jokaista suunnittelutehtävää auttaa välttämään suunnitteluvirheitä tai suunnittelun kohdentumista väärin. Merkitysanalyysi on aina sidoksissa tulevaisuudessa tapahtuviin ratkaisuihin, sen pohtimiseen, mihin suuntaan kuljetaan, joten sen voi nähdä myös tulevaisuuden tutkimuksen menetelmänä.
Lähteet:
Häyhä, H., Jantunen, S., Paaskoski, L. 2015. Merkitysanalyysimenetelmä. Suomen museoliiton julkaisuja 64. Helsinki: Suomen museoliitto.
Merkitysanalyysimenetelmä. 2019. Suomen museoliitto. Verkkojulkaisut. Saatavissa: https://www.museoliitto.fi/merkitysanalyysimenetelma [viitattu 2.9.2019].
Hyvä esimerkki merkitysanalyysimenetelmän käytöstä:
Kosonen, S. S.a. Katse kokoelmaan: Merkitysanalyysi Venny Soldan-Brofeldtin tekemästä Maggie Gripenberg -veistoksesta. Saatavissa: https://www.jarvenpaantaidemuseo.fi/merkitysanalyysi
Kirjoittajan aiheeseen liittyviä artikkeleita ja esimerkkejä merkitysanalyysimenetelmän käytöstä:
Muotio, L. 2019. Merkitysanalyysimenetelmän mahdollisuudet muotoilun tutkimuksessa. Xamk – Next -verkkolehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://next.xamk.fi/ammattitaidolla/merkitysanalyysimenetelman-mahdollisuudet-muotoilun-tutkimuksessa/
Muotio, L. 2019. Merkitysanalyysimenetelmä – kokeellinen esimerkkitapaus biotuotemuotoilun näkökulmasta. Xamk – Next -verkkolehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://next.xamk.fi/ammattitaidolla/merkitysanalyysimenetelma-kokeellinen-esimerkkitapaus-biotuotemuotoilun-nakokulmasta/
Muotio, L. 2020. Sairaalanmäen funkkishelmen uusi tulevaisuus. . Xamk – Next -verkkolehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://next.xamk.fi/uutta-luomassa/sairaalanmaen-funkkishelmen-uusi-tulevaisuus/
Muotio, L. 2020. Salpalinja – puolustustarkoituksista museokäyttöön. Xamk – Next -verkkolehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://next.xamk.fi/uutta-luomassa/salpalinja-puolustustarkoituksista-museokayttoon/
Muotio, L. 2020. Verla – Maailmanperintökohteen monet merkitykset. Xamk – Next -verkkolehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://next.xamk.fi/ammattitaidolla/verla-maailmanperintokohteen-monet-merkitykset/
Muotio, L. 2021. Jäljet johtavat Hotelli Hesperiaan – eräiden kalusteiden tarina. Xamk – Next -verkkolehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://next.xamk.fi/vastuullisesti/jaljet-johtavat-hotelli-hesperiaan-eraiden-kalusteiden-tarina/
Muotio, L. 2021. Tulevaisuuden antiikkia – Modernin historian haasteet. Xamk – Next -verkkolehti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://next.xamk.fi/vastuullisesti/tulevaisuuden-antiikkia-modernin-historian-haasteet/