KIRJALLISUUS

Tärkein tutkimustieto löytyy tieteellisten lehtien – journalien – artikkeleista, joihon osaan pääset suoraan lukemaan linkin kautta (open-access) ja osa on maksumuurin takana. Tällöin voit yrittää lukea artikkelin kirjastosi kautta. Viimeinen keino on kaukolainapyyntö tai artkkelin ostaminen. Tärkeimmät muotoilun tieteelliset lehdet ovat:

Lehtiä on paljon muitakin. Lisää voit hakea vaikka Julkaisufoorumin (jufo) sivuilta, jossa lehdet on arvoitettu numerolla 0-3. Kolmonen on tietysti paras ja halutuin julkaisukanava, koska yliopistot saavat osan rahoituksestaan pisteytyksen kautta. Lehtien artikkeleita voit hakea myös Google Scholarin kautta.

Lue vaikka Anna Valtosen mainio 2020 artikkeli Approaching Change with and in Design, jossa hän pohtii muotoilun muutosta ja muutosta muotoilun kautta.

Viimeisin tutkimustieto ja -keskustelu löytyy muotoilututkimuksen konferenssipapereista. Konferenssipapereissa tutkijat esittelevät havaintojaan ja ideoitaan, jotka jatkossa kenties jalostuvat esitettäväksi edellä mainituissa journualeissa. Konferenssipaperit ovat käyneet läpi samanlaisen vertaisarvioinnin kuin tieteellisten lehtien artikkelit, mutta kynnys julkaisuun on helpompi. Alla konferenssien avoimia arkistoja:

Uusimmat kirjat

Alla esitellään muotoilututkimukseen liittyviä kirjoja, uusimmat ensiksi:

Tutkimuksen opettaminen muotoilussa

Dittenberger, S., Moritsch, H. & Raschauer, A. 2023. Teaching Research in Design: Guidelines for Integrating Scientific Standards in Design Education.  Transcript Design, Vol. 58. 151 s.

Kirja perustuu itävaltalaisen New Design Universityn projektiin, jossa pohdittiin, miten BA-tason opetuksessa perehdytetään opiskelijoita muotoilututkimuksen tekemiseen opinnäytetyössään, miten tutkimuksen opettaminen muotoilussa voisi taphtua.

Aihe liikkuu aivan minun oman työni ytimessä, kuten muidenkin muotoilua opettavien, opinnäytetöitä ohjaavien ja muotoilu- ja tutkimusmenetelmiä opettavia. Kirja sopii hyvin myös oppikirjaksi opiskelijoille.

Teoriaa, kokeiluja ja ohjeita

Kirja ensimmäinen osa, teoriakatsaus (noin 40 sivua) selvittää muotoilututkimuksen eri positioita: mitä muotoilututkimuksen katsotaan olevan ja mitä se voisi olla BA-tason koulutuksessa (kandi ja amk).

Toinen luku kuvaa projektia ja siinä tehtyjä kahta kokeilua, muotoilun praktiikan aikana tehtävää ”tutkimusta”.

Kolmannessa luvussa ohjeistetaan kahden malliseen tutkimusprosessiin muotoilussa: soveltavaan tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen. Ensimmäinen nojaa Käyttäjäkeskeisen muotoilun ISO standardiin 9241:210 sekä Muratovskin (2016) sovellukseen. Jälkimmäinen nojaa Aalto yliopiston Mäkelä & Nimkulrat (2018) esitykseen.

Molemmat mallit ovat sellaisenaan käyttökelpoisia, kenties sopivasti jopa rajattuna. Molemmissa malleissa on aika paljon tekemistä.

Kirja on hiukan keskeneräisen oloinen projektin pohjalta tehty raportti, mutta hyödyllinen ja tervetullut avaus BA-tason muotoilututkimukseen. Suurin osa vähäistä keskusteluahan käydään muotoilun väitöskirjatasolla (esim Krogh & Koskinen 2020).

Kirjan teoriakatsaus on hyödyllinen kuvaus siitä, millaista keskustelua muotoilututkimuksesta on käyty viime vuosina.

Hyvä, parempi, valmis -opinnäyteopas

Juha T. Hakala, 2022, Hyvä, parempi, valmis: opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Gaudeamus. 144 s.

Amk-opiskelijalle tarkoitettu opinnäyteopas sopii hyvin myös ohjaajalle käsikirjaksi. Monet opinnäytetöitä ohjaavat eivät ole saaneet tehtävään koulutusta. Tämä kirja paikkaa hyvin puutetta.

Professori Hakalalla on tanakka kokemus gradujen ja muiden opinnäytteiden ohjaamisesta, erityisesti kun homma on jostain syystä tyssännyt ja viivästynyt. Hakalan grande-idea on se, että aina ei tarvitse tehdä huippua, joskus voi lähteä tekemään huonoa opinnäytetyötä. Kynnys on alempana.

Professori sanoo myös: ”…hyvän opinnäyteprosessin ensisijaisena tavoitteena ei suinkaan ole hyvä opinnäytetyö. Opinnäytetyö on vain yksi porrasväli ammatillisen osaamisesi kehittymisessä, ja siksi myös opinnäyteprosessin tavoite kannattaa asettaa etäämmälle – työelämään” (s. 37).

Kirja käsittelee opinnäytettä joko tutkimustyyppisenä työnä tai kehittämistyyppisenä työnä, mainiten myös taidetekotyyppisen opinnäytetyön. Opinnäyte voi olla tilaustyö, mutta myös itse kehitellyn aiheen tutkiminen tai kehittäminen.

Oppaan ansioita ovat selkeys, helppo lähestyttävyys ja työkirjamaiset liitteet aikataulun, aihe- ja työsuunnitelman, prosessikuvauksen, toimeksiantosopimuksen ym. Tekemiseen. Viimeiset liitteet ovat tarkistuslista ja ohjeet siihen, jos työsi on ”alkutekijöissän ja muut ovat omansa jo tehneet” (s. 142).

Juha T. Hakalan kirjoja voep hyvinniii suositella muitakin, katso lisää https://juhathakala.com/

Näin onnistut opinnäytetyössä

Hanna Vilkka, 2021, Näin onnistut opinnäytetyössä: ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-Kustannus, 224 s.

Sosiologi Hanna Vilkka on ahkera opinnäytetyötä ja tutkimusta käsittelevien kirjojen kirjoittaja; kannattaa vilkaista muitakin, esim Tutki ja kehitä jne.

Kirja alkaa opinnäytetöiden tyypittelystä, erityyppisten opinnäytteiden mahdollisuuksista. On tärkeää tunnistaa, millaista opinnäytetyötä on alkamassa tekemään, ja toisaalta, mikä on oman alan (muotoilun) käytännöt ja odotukset.

Vilkka ei ole suunnannut kirjaa sen enempään ammattikorkeakouluun kuin yliopistoonkaan, mikä voi olla ongelma. Ovatko opinnäytetyöt amk:ssa erilaisia kuin gradut yliopistoissa? No, onhan kirjan yhdistetty kohderyhmä täten laajempi.

Muotoilijaa kiinnostaa tietenkin taiteellinen tutkimus tai tutkimusperustainen kehittämistyö: toiminnallinen opinnäyte, design-tutkimus ja palvelumuotoilu.

kuva tutkimusprosessita

Kirja toinen osa käsittelee sitä, millaisia erilaisia aineistoja voi opinnäytetyössä olla. Aineistoja voi olla esimerkiksi haastattelut, mutta myös oman muotoilutoiminnan kuvaus.

Kirja kolmas osa käsittelee analyysiä. Kysymykseen, mitä analyysi muotoilullisessa kehittämistyössä tarkoittaa, kirja ei anna vastausta.

Kirjan neljäs osa käsittelee opinnäytetyön arviointia.

Kirja on suositeltava lähde opinnäytetyötä tekevälle. Valmista reseptiä ei kirjasta löydy, mutta varmasti hyödyllisiä oivalluksia.

Tutkiva mielikuvitus

Ryynänen, S. & Rannikko, A. (toim.) 2021. Tutkiva mielikuvitus: luovat, osallituvat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Helsinki: Gaudeamus.

Muotoilun alan opinnäytetyötä, gradua tai väitöstutkimusta tekevää tai tutkimusmenetelmiä opettavaa saattaisi hyvinkin kiinnostaa tämä Itä-Suomen yliopistosta (enimmäkseen) tulevien kirjoittajien tekstit. On helppo kuvitella, miten kustakin esitellystä tutkimusmenetelmästä voisi tehdä muotoilullisen version. Kirjassa esitellään tutkimuksellisa lähestymistapoja: kaunokirjallisuus, autoetnografia (sic), visuaaliset menetelmät, eläytymismenetelmät, kirja tulevaisuudesta, osallistuva kartoitus, soveltava teatteri, muistelutyö ja kuljeskelu.

”Entä jos sulkisimme silmämme siltä, mitä on, ja alkaisimme kuvitella toiveidemme mukaisen maailman? Mitä jos lakkaisimme kysymästä, millainen maailma on, ja kysyisimme, millaisen maailman voimme rakentaa?” (Kenneth Gergen sanomaa lainattu sivulla 135).

Digital Research Methods in Fashion and Textile Studies

tutkimusmenetelmä

Sikarskie, A. 2020. Digital research methods in fashion and textile studies. London: Bloomsbury.

Löydä!

Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Ari Haasion ytimekkäästi nimetty kirja opastaa tiedonhakuun internetin hakukoneista ja hakemistoista, muistiorganisaatioista (kirjastot, museot ym.), tilastoista ja kirjallisista lähteistä. Luku Googlen tarkennettusta hausta on tarpeellinen itse kullekin. Kirja on napakka tietopaketti!

Uudempaa muotoilututkimuksen kirjallisuutta

Eriksson, Yvonne 2021, Different perspectives in design thinking

Krukowski, Samantha 2021, T-Squared: theories and tactics in architecture and design

Martínez, Francisco 2021, Ethnographic experiments with artists, designers, and boundary objects: exhibitions as a research method

Vear, Craig 2021, The Routledge international handbook of practice-based research

Dutt, R.  2021, Radical product thinking: the new mindset for innovating smarter

Vanhempaa muotoilututkimuksen kirjallisuutta

RTD2017 (Research Through Design) konferenssin esitykset.

Stappers, P. & Giaccardi, E. 2017. Research through Design. Teoksessa A. Zahirovic, J. Lowgren, J. Carroll, M.Hassenzahl, T. Erickson, A. Blackwell & K. Overbeeke (toim.) The encyclopedia of human-Computer interaction (2nd Ed.). Interaction Design Foundation. https://www.interaction-design.org/literature/book/the-encyclopedia-of-human-computer-interaction-2nd-ed/research-through-design

Anttila, P. 1998. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Akatiimi.

Crouch, C. & Pearce, J. 2012. Doing design research. London: Berg.

Findeli, A. 2016. The myth of design androgyne. Teoksessa G. Joost, K. Bredies, M. Christensen, F. Conradi & A. Unteidig (toim.) Design as research: positions, arguments, perspectives. Basel: Birkhäuser, 28-34.

Friedman, K. 2011. Theory construction in design research: criteria, approaches, and methods. Reprint. Alkuperäinen Design Studies 24 (2003) 507-522.

Gillham, B. 2000. Case study research methods. London: Continuum

Hakala, J. 2008. Uusi graduopas. Helsinki: Gaudeamus.

Hakala. J. 2017. Tulevan maisterin graduopas. Helsinki: Gaudeamus.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2014. Tutkija kirjoita. Helsinki Tammi.

Hämäläinen, E., Kotro, A. & Arkko, M-T. 2015. Idea: johdatus filosofiaan 01. Helsinki: Tammi.

Joost, G., Bredies, K., Christensen, M., Conradi, F. & Unteidig, A. (eds.) Design as Research: positions, arguments, perspectives. Basel: Birkhäuser.

Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2017. Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjittamiseen. Helsinki: Gaudeamus.


Koskinen, I., Zimmerman, J., Binder, T., Redstrom, J., Wensveen, S. 2011, Design Research Through Practice.

Design Research Through Practice: From the Lab, Field, and Showroom focuses on one type of contemporary design research known as constructive design research. It looks at three approaches to constructive design research: Lab, Field, and Showroom. The book shows how theory, research practice, and the social environment create commonalities between these approaches. It illustrates how one can successfully integrate design and research based on work carried out in industrial design and interaction design. The book begins with an overview of the rise of constructive design research, as well as constructive research programs and methodologies. It then describes the logic of studying design in the laboratory, design ethnography and field work, and the origins of the Showroom and its foundation on art and design rather than on science or the social sciences.

Krogh, P, & Koskinen, I. 2020, Drifting by Intention: four epistemic traditions from within constructive design research. Springer.

Constructive design research, is an exploratory endeavor building exemplars, arguments, and evidence. In this monograph, it is shown how acts of designing builds relevance and articulates knowledge in combination. Using design acts to build new knowledge, invite reframing of questions and new perceptions to build up. Respecting the emergence of new knowledge in the process invite change of cause and action. The authors’ term for this change is drifting; designers drift; and they drift intentionally, knowing what they do

Leonard, N. & Ambrose, G. 2012. Design Research: investigation for successful creative solutions. Basic Graphic Design 02. London: Bloomsbury.

Milton, A. & Rodgers, P. 2013. Research methods for product design: London: Laurence King.

Paavilainen, P. 2015. Psykologian tutkimustyöopas. Helsinki: Edita.

Plattner, H., Meinel, C. & Leifer, L. (eds.) 2016. Design Thinking Research: making design thinking foundational. Cham: Springer.

Raatikainen, P. 2005. Ihmistieteet – tiedettä vai tulkintaa. Teoksessa A. Meurman-Solin & I. Pyysiäinen (toim.) Ihmistieteet tänään. Helsinki: Gaudeamus, 39-61.

Rodgers, P. & Yee, J. (eds.) 2015/2018. The Routledge companion to design research. London: Routledge.

Sanders, E. 2016. Where are we going? An aspirational map. Teoksessa G. Joost, K. Bredies, M. Christensen, F. Conradi & A. Unteidig (toim.) Design as research: positions, arguments, perspectives. Basel: Birkhäuser, 17-21.

Seliger, M. & Hahn, Y. 2015. Thesis design: research meets practice in art and design master’s theses. Helsinki: Aalto ARTS Books.

Sennet, R. 2009. The craftsman. London: Penguin.

Valli, R. & Aaltola, J. (toim.) 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1: metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.

Valli, R. & Aaltola, J. (toim.) 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2004. Toiminnallisen opinnäytetyön ohjaajan käsikirja. Helsinki: Tammi.

Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Visocky O’Grady, J. & Visocky O’Grady, K. 2017. A designer’s research manual. Succeed in design by knowing your clients + understanding what they really need. Beverly: Rockport.

Williams, R. 2018. The non-designer’s presentation book: principles for effective presentation design. Peachpit Press. E-kirja: https://savonia.finna.fi/Record/aapeli.438775

vinkkejä esityksen tekoon!