Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammttikorkeakoulu – Xamk
13.12.2021
Tässä artikkelissa avataan muotoilualan opinnäytetyön esittelyyn, opponointiin ja julkistamiseen liittyviä yleisiä käytänteitä. Myös kypsyysnäytteen kirjoittamisen sekä opinnäytetyön kirjoittamisen perusperiaatteet tuodaan esiin. Eri ammattikorkeakouluissa saattaa olla artikkelissa esitetystä poikkeavia käytänteitä, ja niitä noudatetaan ensisijaisesti.
TYÖN ESITTELY
Opinnäytetyön ohjaaja tarkastaa valmiin työn sen palauttamispäivämäärän jälkeen ja antaa luvan seminaariin osallistumiseen. Työn tekijä esittelee työkokonaisuutensa julkisessa seminaaritilaisuudessa, jossa yleisön lisäksi ovat läsnä arvioitsijat: ohjaajat ja mahdollinen ulkopuolinen arvioitsija, muut mahdolliset ohjaavat opettajat, opponentti sekä muut koulutuksen opiskelijat mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijalla on kunkin koulutuksen määräämän ajan mahdollisuus sanoin ja kuvin esitellä niin tuotetta, tutkimusta kuin työprosessiakin. Samassa yhteydessä työn tekijällä on mahdollisuus esittää korjauksia työhön. Kaikkien opinnäytetyöhön liittyvien osien tulee olla valmiina seminaaritilaisuudessa.
Seminaarissa työn tekijä saa palautteen arviointiryhmältä ja opponentilta. Hänen tulee myös valmistautua vastaamaan työtään koskeviin kysymyksiin. Seminaariesiintyminen on yksi työn kokonaisarviointiin vaikuttavista tekijöistä. Esitykseen tulee valmistautua huolellisesti ja suunnitella se niin, että työn eri osat tulevat esitellyksi havainnollisesti annetussa ajassa. Ajan ylittyminen ja alittuminen otetaan arvioinnissa huomioon. Seminaaria ohjaavan opettajan velvollisuus on huolehtia aikataulusta ja tarvittaessa keskeyttää liian pitkä esitys. Joissakin koulutuksissa seminaarin puheenjohtajauus on jaettu ryhmän opiskelijoille.
Työn esittely arvioidaan myös osana ammattikorkeakoulututkinnon kypsyysnäytettä, jolloin arvioidaan painotetusti asian hallintaa sekä visuaalista ja verbaalista esityskykyä. Seminaarin tavoitteena on päästä myönteiseen, keskustelevaan ilmapiiriin.
OPPONOINTI
Esimerkki amk-opinnäytteen opponointikäytännöstä:
Jokaiselle opinnäytetyön esittäjälle sovitaan opponentti hyvissä ajoin ennen työn esittelyä. Työn luovuttamisen jälkeen opponentti perehtyy kaikkiin sen osiin. Seminaaritilaisuudessa opponentti käyttää muutaman minuutin mittaisen puheenvuoron, jossa hän arvioi tehtyä työtä sekä kokonaisuutena että yksityiskohdiltaan ja pyytää sen tekijältä mahdollisia tarkennuksia tai lisätietoja. Opponointiin on syytä perehtyä huolellisesti. Opponentti laatii esityksestään kirjallisen muistion, joka toimii esityksen runkona seminaaritilaisuudessa ja joka luovutetaan myös arviointiryhmälle. Opponointipuheenvuoron tulee sisältää niin positiivisia huomioita kuin kritiikkiäkin. Kunkin opiskelijan opponointi otetaan huomioon tämän oman työkokonaisuuden arvioinnissa.
JULKISTAMINEN
Tekijänoikeuslain (L 404 /61) 8.§:ssä sanotaan: ”Teos katsotaan julkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön saataviin. Julkaistuksi teos katsotaan, kun sen kappaleita tekijän suostumuksella on saatettu kauppaan tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen.” Opinnäytetyön julkistaminen tapahtuu sovittuna seminaaripäivänä.
Opinnäytetyö on julkinen asiakirja. Jos työn tilaaja vaatii salassapitoa, tulee tilaajan kanssa selvittää tarkasti, mitkä erityiset asiat vaativat salassapitoa. Opinnäytetyö tulee rajata niin, että salassa pidettävät asiat jäävät sen ulkopuolelle, vaikka opiskelija olisikin tekemässä niitä tilaajalle. Ainoastaan julkinen osuus voidaan arvioida opinnäytetyöhön.
KYPSYYSNÄYTE
Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelija kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 256/1995, 8 §). Kypsyysnäyte kirjoitetaan samalla kielellä kuin opinnäytetyön teksti.
Kypsyysnäyte kirjoitetaan sen jälkeen, kun opiskelija on esitellyt valmiin opinnäytetyönsä seminaarissa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen varataan aikaa kaksi tuntia. Useimmissa Suomen ammattikorkeakouluissa on käytössä Exam-tenttijärjestelmä, jossa myös kypsyysnäyte kirjoitetaan. Ohjaava opettaja tekee kaksi opinnäytetyön aihealuetta käsittelevää kysymystä, joista opiskelija valitsee toisen ja kirjoittaa siitä määrätyn pituisen esseevastauksen. Esseen tulee olla hyvin jäsennelty ja hyvää asiatekstiä. Kun ohjaava opettaja on tarkastanut, että kypsyysnäytteen asiasisältö on hyväksyttävä, tarkastaa kielentarkastaja kieliasun. Kypsyysnäyte arvostellaan arvosanoin hyväksytty tai hylätty.
ARVIOINTI
Opinnäytetyön arvioi alan opettajista koostuva työryhmä, jossa voi olla yksi tai kaksi ulkopuolista arvioitsijaa. Viimeksi mainittujen hankkimisesta päättää koulutuksen opinnäytetyövastaava. Ryhmä laatii kustakin opinnäytetyöstä arviointilausunnon, jossa työn eri osa-alueista annetaan numeerinen arviointi painokertoimin sekä perustellaan arviointi arvolausein. Ulkopuolisen arvioitsijan näkemys arvosanoja annettaessa on ensisijaisessa asemassa. Arvioinnit julkaistaan opiskelijalle korkeakoulun sähköisessä järjestelmässä.
Työkokonaisuus arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4 ja 3), tyydyttävä (2 ja 1), hylätty. Opinnäytetyön aihe ja arvosana merkitään tutkintotodistukseen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto opinnäytetyön arviointiperusteiden soveltamisesta hänen työhönsä. Käytännössä tämä informaatio annetaan arviointiryhmän kirjallisena arviona opinnäytetyöstä.