TYYPPIANALYYSI TUTKIMUSMENETELMÄNÄ
Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk
8.3.2022
Yleistä tyyppianalyysista
Typpianalyysi on laadullisen tutkimuksen analyysitapa, jonka avulla pyritään kartoittamaan sitä, millainen jokin asia on. Jokaiselle on tuttua asioiden tyypittely erilaisiin spontaanisti syntyviin luokkiin., kuten maskuliininen, feminiininen, luonnonläheinen, sporttinen ja niin edelleen. Näin ollen tyyppianalyysia voidaan käyttää muotoilun tutkimuksissa tutkimusmenetelmänä silloin, kun tarvitaan analyysivälinettä jonkin yleisen ja toistuvan seikan määrittelyyn. Tällöin kyseessä olevasta tutkimusaineistosta nousevat analyysin kohteeksi tyypilliset piirteet. Toisaalta aineistosta saattavat kiinnostuksen kohteeksi nousta myös erityiset yksittäiset seikat, jotka koetaan jostakin syystä kiinnostaviksi ja arvokkaiksi tutkittavan asian kannalta. Tyyppianalyysissa tarkastellaan jonkin asian tyypillisiä ominaisuuksia, mutta myös esimerkiksi tapahtumaketjuja tai merkityksiä. Jotakin aineistoa määrittävät tyypilliset piirteet pyritään kartoittamaan ja tiivistämään niin, että ne kertovat jotakin olennaista kyseisestä aineistosta. Tyypit voidaan muodostaa myös esimerkiksi teemoittelun tai luokittelun avulla. (Ks. esimerkki tyypittelystä: Günther S.a.)
Tyyppianalyysissa merkittäviksi seikoiksi saattavat nousta usein myös aineiston epätyypilliset seikat. Niiden tarkastelun avulla aineistosta saadaan esiin ristiriitaisuuksia, eroavaisuuksia ja poikkeamia, joilla saattaa olla tutkimuskohteen tarkastelussa merkittävä rooli.
Tyyppianalyysia tehtäessä on tärkeää löytää tarpeeksi monia sellaisia piirteitä, jotka voidaan selkeästi erottaa toisistaan. Useinkaan kohteen kaikkia piirteitä ei voida nostaa analyysissa esiin, mutta tärkeimmät ja toisistaan hyvin erottuvat piirteet mahdollistavat niiden ominaisuuksien kiteyttämisen, jotka ovat merkityksellisiä kohteeseen tai ilmiöön kuulumisen kannalta. Voidaan ajatella vaikkapa naisellista kesävaatemallistoa: Millaisia tyypillisiä piirteitä nousee mieleen?
Tyyppianalyysin kohteita muotoilun tutkimuksessa
Tyyppianalyysi sopii muotoilun tutkimukseen aina, kun suunnittelukohteen tyypillisten piirteiden tai ominaisuuksien tarkastelu vie suunnittelua eteenpäin ja uudistaa suunnittelun kohdetta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vaikkapa puvustuksen suunnittelussa Shakespearen Kesäyön unelman hahmojen tyypillisten ja ominaisten piirteiden tutkiminen tai graafisessa suunnittelussa luontaistuotteitta myyvien nettikauppojen ilmeiden tyypilliset piirteet. Retkeilyvarusteita suunnitteleva muotoilija voi tehdä tyyppianalyysia rinkkojen tyypillisistä ulkonäköön ja toiminallisuuteen liittyvistä seikoista. Palvelumuotoilija voi tutkia tyyppianalyysin avulla vaikkapa tietyn julkisen palvelun tyypillisiä toimintoja, jotta hän voi kehittää palvelua toimivammaksi. Esimerkkejä tyyppianalyysiin sopivista kohteista voisi antaa lukemattomia. Huomattavaa on, että tyyppianalyysia on hyvä tehdä visuaalisen mallinteen avulla, johon merkitään eri tapaukset, ideaalityypit ja/tai ominaisuudet sekä niiden mahdolliset vaikutukset tai suhteet toisiinsa. Tästä hyviä esimerkkejä antaa Pirkko Anttila teoksensa Tutkimisen taito ja tiedon hankinta luvussa 9.2.9. Tyyppianalyysi.
Kuten edellä esitetystä on helppoa havaita, tyyppianalyysi tulee lähelle ja myös tukee vertailuanalyysia sekä myös muotokielianalyysia, joiden esittelyt voi lukea tämän sivuston artikkeleista. Vertailututkimuksessa keskitytään usein juuri tyypillisten piirteiden vertailuun. Samoin muotokielianalyysissa voidaan tarkastella lajiin kuuluvia piirteitä tai ominaisuuksia, sekä vertailla niitä valitun aineiston edustajien kesken. Myös tällä sivustolla esiteltyyn eläytymismenetelmään aineiston tyypittely sopii erittäin hyvin, kun halutaan tarkastella esimerkiksi kehyskertomusten eri variaatioita ja etsiä niistä tyypillisiä piirteitä.
Kuten Anttila (1998, 9.2.9) sanoo, tyyppianalyysi on varsin haastava menetelmä, sillä tyypillisten piirteiden kartoittaminen ja eteenkään kuvaileminen ei useinkaan ole helppo tehtävä. Myös tutkimusasetelman luominen kysyy mielikuvitusta ja aiheen hyvää tuntemusta. Voidaan esimerkiksi pohtia, kuinka helposti tavoitetaan maanläheisen sisustuksen tai tehokkaan ja sporttisen hiustenkuivaajan kaikki tyypilliset piirteet. Mihin ne perustuvat? Miten välttää kliseisyyttä ja ennakkoluuloja? Miten uudistaa kohdetta, johon liitetään voimakkaita tyylipiirteitä?
Lähteet:
Anttila P. 1998. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Saatavissa: https://metodix.fi/2014/05/17/anttila-pirkko-tutkimisen-taito-ja-tiedon-hankinta/#9.2.9%20Tyyppianalyysi [viitattu 8.3.2022].
Günther K. S.a. Esimerkki ideaalityypistä: Ennalta ehkäistävä Eemeli. Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat/tyypittelyesimerkki/ [viitattu 8.3.2022].
Hyviä lähteitä tyyppianalyysista ja tyypittelystä:
Alasuutari, P. 1999. Laadullinen tutkimus. 3. uud. painos. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. & Suoranta, J.2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen (8. p.). Tampere: Vastapaino.
Günther, K. & Hasanen K. Tyypittely. Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat/tyypittely/
Saaranen-Kauppinen A. & Puusniekka A. 2006. Tyypittely. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_5.html [viitattu 8.3.2022].
Esimerkki tyyppianalyysista:
Erkkilä J. 2017. Kaaoksesta kosmokseen eli päätöksenteko kuvataiteilijan liikeidean muotoilussa. Pro gradu -tutkielma. Rovaniemi: Lapin yliopisto.