Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammttikorkeakoulu – XAMK
14.12.2021
Opinnäytetyön aiheena olevaan muotoilu- tai kehittämistehtävään sekä muotoilun tutkimukseen liittyy aina luotettavuuden arviointi. Tutkimuseettinen neuvottelukunta sanoo hyvää tieteellistä käytäntöä määritellessään seuraavaa:
”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. Hyvä tieteellinen käytäntö on myös osa tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.” (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2021.)
Tutkimuseettinen neuvottelukunta listaa 9 hyvän tieteellisen käytännön keskeistä lähtökohtaa, jotka on huomioitu tämän sivuston muotoilualan ammattikorkeakoulun opinnäytetyön luonnetta esittelevillä sivuilla. Nämä kohdat on hyvä käydä lukemassa tämän artikkelin lopussa mainitusta lähteestä.
Kun tutkimus on edennyt loppusuoralle, on tärkeää kirjoittaa tutkimuksen ja prosessin luotettavuudesta erillinen luku tutkielman loppuun, ennen johtopäätösten esittämistä. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin apuna on hyvä noudattaa tässä artikkelissa esiteltyjä ohjeita:
TIEDON LUOTETTAVUUS
”Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus” (Platon).
Miten voimme tietää, että tieto on tosi? Tähän vaikuttaa opinnäytetöissä kolme tekijää:
1. Lähteiden luotettavuus
2. Päättelyn luotettavuus
3. Prosessin uskottavuus ja dokumentointi
1. Lähteiden luotettavuus
- Asiantuntija on kirjoittanut tekstin: tieteelliset aikakauslehdet ja ammattilehdet ovat luotettavia lähteitä.
- Ensikäden eli primaarilähteitä tulee käyttää aina, kun se on mahdollista. Kyseessä on primaarilähde, kun tutkija tai asiantuntija on itse kirjoittanut tekstin. Esimerkiksi Wikipedia ja tietosanakirja ovat toisen käden lähteitä. Samoin lehtikirjoitus on toisen käden lähde, ellei se ole asiantuntijan kirjoittama. Tekstissä viitataan aina ensisijaisesti kirjoittajaan, ei lehteen.
- Uusin tieto suhteutettuna vanhaan. Klassikoita ei pidä unohtaa!
- Käännöskirjallisuutta joudutaan usein käyttämään, jos ei osata alkuperäistä kieltä hyvin. Tieteelliset teokset ovat alan asiantuntijoiden kääntämiä. Sikäli niitä voidaan pitää luotettavina lähteinä.
- Mistä tietää, kuka on asiantuntija? Se kerrotaan yleensä tekstin yhteydessä. Asiantuntija ei kirjoita nimettömänä. Sellaista tekstiä, missä ei mainita kirjoittajaa, ei pitäisi käyttää lähteenä.
2. Päättelyn luotettavuus laadullisessa / Mittauksen luotettavuus määrällisessä tutkimuksessa
2.1 Valideetti
Laadullisessa tutkimuksessa validiteetilla tarkoitetaan keskittymistä tutkittavan asian kannalta oleellisiin asioihin ja ilmiöihin.
- Myös tutkimusmenetelmä vaikuttaa validiteettiin. Esimerkiksi kyselyllä saadaan selville erilasia asioita kuin haastattelemalla.
- Väärin muotoiltu kysymys voi myös mitätöidä validiteetin.
- Tutkimusongelmaan palaaminen auttaa tarkistamaan, että tutkimus pysyy oikeilla raiteilla.
- Valideettiin vaikuttaa myös tutkimuksen tarkka rajaus.
Tilastollisessa / määrällisessä tutkimuksessa validiteetti tarkoittaa sitä, kuinka hyvin mittari mittaa juuri sitä ominaisuutta, jota halutaan mitata esimerkiksi henkilöiden tulotaso ei mittaa hyvinvointia ja älykkyystesti ei mittaa välttämättä pelkästään älykkyyttä.
- Kyselylomakkeen ennakkoon testaamisessa voidaan karsia huonot kysymykset ja siten parantaa validiteettia.
- Valideettia saavutetaan myös testaamalla koevälineet, mittavälineet, standardointi
2.2 Realiabiliteetti
Laadullisessa tutkimuksessa reliabiliteettia voidaan parantaa:
- vertaamalla omia tuloksia muiden vastaavien tutkimusten tuloksiin
- määrittelemällä oma näkökulma/ tiedon intressiselkeästi
- määrittelemällä käytetyt käsitteet selkeästi
Tilastollisessa tutkimuksessa reliabiliteettia voidaan parantaa esim.
- Testaamalla kyselylomake ennakkoon.
- Huolehtimalla siitä, että mittavälineet ovat kunnossa.
- Mittarin luokitusasteikko on standardoitu: käytetään luokituksia, joita muutkin tutkijat käyttävät, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä, esimerkiksi Likert-asteikko.
- Toistettaessa mittausta saadaan aina sama tulos = mittauksen pysyvyys, eri tutkijoiden tekemänä saadaan sama tulos.
3. Prosessin uskottavuus ja dokumentointi
Toiminnan kehittämisen luotettavuus. Tiedon luotettavuuteen tulee panostaa tutkimuksen kaikissa vaiheissa.
- Vakuuttavuus. Kehittämisprosessin solmukohdissa esitetään autenttista materiaalia, kuten työpäiväkirjan tekstiä, suunnitelmaluonnoksia ja saatua palautetta, jotka antavat lukijalle mahdollisuuden ottaa kantaa tulkintoihin ja tehtyihin ratkaisuihin.
- Tulosten käyttökelpoisuus, siirrettävyys ja uutuusarvo. Miten tulokset ovat laajennettavissa tai siirrettävissä toisiin tilanteisiin ja kuinka ne uudistavat käytänteitä?
- Kehittämishankkeen onnistumisen kriteerit. Onko kehittämiseen ollut tarvetta ja onko tarve selvitetty alkukartoituksessa? Onko ongelman ratkaisu johtanut uuteen tai parannettuun lopputulemaan? Mitä hyötyä kehittämisestä on ollut ja keille? Onko lopputulema hyödynnettävissä laajemminkin ja onko siinä otettu huomioon tiedon / osaamisen yleinen sovellettavuus ja siirrettävyys? Voidaanko ratkaisuun liittyvä tietoaines käsitteellistää eli kuvailla ja yleistää?
Tuotekehityksen luotettavuus
Tuotekehityksen luottavuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin kysymyksiin:
- Onko tarvekartoitusta tehty?
- Perustuuko tuote tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tuoreeseen tietoon?
- Onko tuotekehitysprosessi raportoitu seurattavasti ja valintoja perusteltu totuudenmukaisesti?
- Onko tuotteen käyttöikä optimoitu ja jatkokehittäminen ratkaistu?
- Onko tuote kohdistettu käyttäjäryhmälle?
- Onko tuotteella käyttömahdollisuuksia laajemminkin?
- Onko siitä haettu palautetta ja käyttökokemuksia toimeksiantajalta ja loppukäyttäjiltä?
Lähde:
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2021. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Saatavissa: PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [viitattu 30.9.2021].
Ks. myös:
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 2019. Ammattikorkeakoulujen eettiset suositukset. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382