Leena Muotio
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK
29.8.2023
Kehittämisprosessin vaiheet ja metodisuus
Ammattikorkeakouluissa tehtävät muotoilualan opinnäytetyöt ovat usein kehittämisprosesseja, joiden lähtökohtana on jokin havaittu ilmiö, jota on tarvetta kehittää. Kehittämistarpeen tunnistamisen jälkeen tehdään kehittämissuunnitelma, jolloin kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet, välineet ja aikataulu täsmennetään. Prosessin seuraavana vaiheena on toteutusvaihe. Lopuksi kehittämistehtävä päätetään, raportoidaan ja arvioidaan.
Metodisuus eli tutkimusmenetelmien käyttö kehittämistyössä tarkoittaa seuraavia asioita: Ensinnäkin metodisuudella tarkoitetaan kehittämisen välineitä, jotka jakaantuvat kehittämisprosessia edistäviin välineisiin, toimijoiden osallistumista edistäviin välineisiin sekä tiedontuotantoa edistäviin välineisiin. Toiseksi metodisuudella tarkoitetaan varsinaisia kehittämisvälineitä eli tutkimusmenetelmiä.
Tutkimusmenetelmät kehittämisprosessin eri vaiheissa
Kehittämisprosessin eri vaiheissa käytetään niihin soveltuvia tutkimusmenetelmiä, joita avataan seuraavassa.
Kun työn kokonaistarkoituksena on edistää kehittämisprosessia, kehittämistarpeen kartoittamisen vaiheessa hyviä menetelmiä ovat ongelma- ja tarveanalyysit, SWOT-kaavion käyttö sekä loogisen viitekehyksen hyödyntäminen. Toteutuksen vaiheessa tehdään dokumentointia, ja päättämisen ja arvioinnin vaiheessa evaluoidaan prosessia ja tehdään tuotteistamista.
Jos taas työn tarkoituksena on toimijoiden osallistaminen, hyviä välineitä kehittämistarpeen kartoittamisen vaiheessa ovat esimerkiksi tulevaisuusverstas, aivoriihityöskentely, ennakointidialogin käyttäminen, Learning Cafe, Bikva-menetelmä ja tulevaisuuden muistelu. Tämän tyyppisen kehittämistutkimuksen ollessa kyseessä, hyviä totetus-vaiheen tekniikoita ovat muun muassa erilaiset luovat menetelmät, eläytymistekniikat, benchmarking ja -learning.
Kun työn tarkoituksena on edistää tiedontuotantoa, hyviä menetelmiä kehittämistarpeen kartoittamisen vaiheessa ovat kyselyt, haastattelut ja havainnointitutkimukset, asiakaspalautteen kerääminen, käyttäjäanalyysi sekä erilaiset dokumenttiaineiston analyysit. Myös Bikva-menetelmän käyttö sopii tähän vaiheeseen. Tiedontuotantoa edistävän tutkimuksen toteutusvaiheessa ovat haastattelut, kyselyt ja havainnointi hyviä menetelmiä. Päättämisen ja arvioinnin vaiheeseen sopivat evaluaatiotutkimuksen menetelmät.
Kehittämismenetelmät
Kehittämismenetelmällä tarkoitetaan järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista kehittämisprosessia ohjaavaa menettelytapaa. Huomattavaa on, että koeteltuun tietoon perustuvia menetelmiä on varsin vähän. Useimmat kehittämismenetelmät liittyvät tiettyihin tilanteisiin ja käyttöyhteyksiin. Tämän tyyppisiä laajoja kehittämismenetelmiä tai menetelmäkokonaisuuksia ovat muun muassa Delfoi-menetelmä, työntutkimuksen menetelmät, muutoslaboratorio, palvelumuotoilu, erilaiset kokeelliset menetelmät, arvostava haastattelu (Appreciative Inquiry) ja verkostokehittäminen.
Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi tästä kirjasta:
Ojasalo, K., Moilanen, T. ja Ritalahti J. 2020. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Oy.