Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK
7.8.2023
Aiemmin tällä sivustolla julkaistussa artikkelissa ”Narratiivit, eläytyminen ja tyypittely tutkimusmenetelminä” on esitelty muotoilun tutkimuksessa käytössä olevia muutamia narratiivisia eli tarinallistavia tutkimusmenetelmiä. Tässä artikkelissa esitellään pääasiassa palvelumuotoilun menetelminä käytettyjä tarinallisuuteen ja kuvailevuuteen perustuvia menetelmiä, mutta niitä voidaan hyvin käyttää tutkimuksellisina lähestymistapoina eri muotoilualojen tutkimuksissa ja opinnäytteissä.
Itsedokumentoinnin välineenä päiväkirja
Helposti toteutettava, edullinen ja tehokas tiedonhankintatapa on päiväkirja, jonka avulla tehdään itsedokumentointia. Sen avulla saadaan pitkällä aikavälillä hyvää tietoa erilaisista prosesseista. Päiväkirjan teksti on lähellä tarinaa, ja tässä tapauksessa itsedokumentointi kohdistuu palvelu- tai tuotekokemukseen.
Kyseessä on edullinen, empatiaa korostava ja tehokas tiedonhankintatapa, jolla päästään lähelle käyttäjiä. Päiväkirjaan voidaan vaivattomasti liittää piirroksia, valokuvia, videoita ja äänitteitä. Tutkimuspäiväkirjan ollessa kyseessä, pitää se suunnitella fokusoitumaan niihin kysymyksiin, jotka ovat tutkittavan kohteen kannalta olennaisia: toimivuus/toimimattomuus, luontevuus/ahdistavuus ja niin edelleen.
Palvelumuotoilussa päiväkirjaa itsedokumentoinnin välineenä on useimmiten käytetty tehtävän määrittelyvaiheen menetelmänä, jolloin kartoitetaan tehtävän tavoite sekä hahmotetaan sitä, mitä jo tiedetään ja mitä ei vielä tiedetä kyseisestä suunnittelutehtävästä. Päiväkirja on usein myös osa palvelumuotoilussa paljon käytettyä luotaintutkimusta, jossa tutkimukseen osallistuville henkilöille jaetaan kulloisessakin tapauksessa sopivan sisältöinen luotainpaketti.
Tarinat kentältä
Tarinat kentältä kerätään erilaisin keinoin, kuten haastatteluiden tai vaikkapa varjostuksen avulla. Näin saadaan tietoa ihmisten erilaisista kokemuksista tutkimuskohteesta. Kenttätutkimusmenetelmillä tutkijan tai tutkimusryhmän saama tieto muutetaan tutkimuksessa tarinoiksi. Näin saadaan tärkeää tietoa suunnittelun tueksi ja inspiraation lähteeksi. Huomattavaa on, että tarinat kentältä voidaan teemoitella vaikkapa konkreettisten vaiheiden tai yksityiskohtien mukaan. Tarinat auttavat vastaamaan haasteisiin sekä niiden avulla voi löytää täysin uusia ideoita ja mahdollisuuksia suunnitteluun.
Visuaalinen käsikirjoitus
Palvelun mallinnusvaiheessa voidaan tehdä visuaalinen kuvakäsikirjoitus, joka on käyttäjäkokemuksen visualisoinnin väline. Visuaalinen kuvakäsikirjoitus on tarina, joka noudattaa draaman kaarta ja on realistinen kokonaisuus. Kyseessä on sarjakuvamainen kerrontamuoto, jossa palvelupolku esitetään kokonaan ja sen arvo käyttäjälle tulee esiin. Ennen visuaalisen käsikirjoituksen luomista on luotu persoonia, jotka asetetaan seikkailemaan palvelutarinaan. Näin mahdollisten erilaisten palvelua käyttävien persoonien näkökulmat tulevat tarinassa esiin. Visuaalinen käsikirjoitus auttaa hahmottamaan mahdolliset palveluskenaariot helpommin ja kiinnostavammin kuin pelkkä kirjoitettu teksti. Myös visuaalista käsikirjoitusta voi käyttää laajasti eri muotoilualoilla suunniteltavan kohteen tutkimisessa. Esimerkiksi sisustussuunnittelun opinnäytetöissä tilan käyttäjäkokemusta voi hyvin hahmottaa visuaalisen käsikirjoituksen avulla.
Tarinallisuus on monessa mukana
Edellä mainittiin jo käyttäjäpersoonat, jotka perustuvat käyttäjien/asiakkaiden haastatteluihin ja havainnointiin. Käyttäjäpersoonat ovatkin eräänlaisia todennäköisiä henkilötarinoita, fiktiivisiä koosteita tietyntyyppisistä palvelun käyttäjistä, jotka havainnollistavat palvelun käyttäjiä. Käyttäjäpersoonien luominen kumpuaa palvelumuotoilun parista, mutta se on hyödyllistä myös tuotemuotoilussa esimerkiksi erilaisia käyttäjäryhmiä mietittäessä. Käyttäjäpersoonat on tärkeää erottaa käyttäjäprofiileista. Tästä erosta lisää: https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/palvelumuotoilun-menetelma-asiakaskuvaukset/
Päivä elämässä -tarina on yhden päivän mittainen kertomus siitä, miten tiettyyn käyttäjä- tai asiakasryhmään kuuluva henkilö viettää normaalia arkeaan. Tämän tarinan avulla saadaan tarkempaa tietoa siitä, miten vaikkapa tiettyä palvelua käyttävät henkilöt toimivat päivän aikana.
Lisää tarinallistamisesta voit lukea muun muassa täältä:
Innokylä: https://innokyla.fi/fi/tyokalut
Palvelumuotoilu Palo: https://www.palvelumuotoilupalo.fi/palvelumuotoilu/menetelmat-ja-tyokalut/