Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk
31.5.2023
Tässä artikkelissa tarkastellaan tieteellisen ajattelun ja muotoiluajattelun peruskriteereitä ja tuodaan esiin niiden väliset erot ja myös yhteydet, kun ajatellaan muotoilualan opinnäytetöissä tehtävää tutkimusta. Tieteellistä tai tutkivaa ajattelua ohjaavat tietyt kriteerit, jotka muotoilualan tutkimuksissa tulee suhteuttaa muotoiluajattelun (design research) etenemisen tapaan. Tieteellisen ajattelun kriteerit ovat (Haaparannan & Niiniluodon 2016 mukaan):
- Systemaattisuus
Tieteellinen ajattelu on luonteeltaan systemaattista, sillä siinä pyritään tutkittavan ilmiön järjestelmälliseen ja kattavaan havainnointiin. Myös tutkimusmateriaalin käsittelyn ja tutkimustulosten tarkastelun tulee olla systemaattista.
- Yleispätevyys
Tieteellisessä ajattelussa etsitään tutkivasta ilmiöstä säännönmukaisuuksia ja toistuvuutta.
- Tarkkuus ja täsmällisyys
Tieteellisen ajattelun piirissä pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen mittaamisessa ja käsitteiden käytössä.
- Ekonomisuus ja ilmiön pelkistäminen
Tieteellisessä toiminnassa tulokset pyritään saavuttamaan mahdollisimman vähin, alalla hyväksytyin ja tarkasti määritellyin peruskäsittein. Tulokset myös esitetään mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti.
- Objektiivisuus
Tieteellisen ajattelun tulee olla mahdollisimman objektiivista. Auktorisoituun lähdekirjallisuuteen tulee viitata, ja tutkimus ei voi perustua tutkijan subjektiivisiin havaintoihin, kokemuksiin tai näkemyksiin.
- Julkisuus
Tieteellisestä toiminnasta puhuttaessa tutkimustulokset ovat aina julkisia. Julkaiseminen saattaa tulokset yleisen kritiikin kohteeksi, jolloin voidaan paljastaa mahdolliset virhepäätelmät.
Ilkka Kettunen (s.a.) on tiivistänyt Suvi Lamminpään muotoiluajattelua käsittelevän väitöskirjan (2021) mukaan muotoiluajattelun kriteerit seuraavasti:
- Joustavuus ja monipuolisuus
- Iteratiivinen etenemistapa
- Empatian, erilaisten ajattelutyylien, yhteistyön ja reflektiivisten keskustelujen yhdistäminen
- Luonnosten ja mallien hyödyntäminen
- Intuition hyödyntäminen
Heijastettaessa tieteellisen ajattelun kriteereitä muotoiluajattelun perusteisiin voidaan nähdä, että vaikka muotoilualan tutkimuksissa pyritään tutkittavan ilmiön systemaattiseen tarkasteluun, objektiivisuuteen ja käsitteelliseen yksiselitteisyyteen, korostuu muotoilun tutkimuksessa vaikeasti määriteltävien ongelmien ratkaisussa hyödyllinen joustava ajattelu ja prosessin iteratiivinen eteneminen, joka heijastuu myös tutkimusasetteluun ja tutkimusmenetelmien valintaan. Tarkkuuteen ja täsmällisyyteen pyritään muotoilun tutkimuksissa iteratiivisten prosessien kautta. Yksilöityjen muotoiluongelmien ratkaisut voivat olla siinä mielessä yleistettäviä, että niitä voidaan käyttää apuna tai astinlautana seuraavien samantyyppisten ongelmien ratkaisuissa.
Muotoiluajattelun syvän ytimen muodostavat empatianäkökulma sekä visuaalisilla keinoilla tehtävä tutkimus. Tämän työskentelyn avulla pyritään pelkistämään tutkittava ilmiö ja saavuttamaan paras mahdollinen lopputulos. Intuitiolla on tässä tärkeä rooli, sillä luovilla aloilla valinnat tehdään usein valistuneen intuition avulla, jossa muotoilija-tutkijan omaava tukeva tietopohja auttaa. Tulosten julkaiseminen selkeästi ja yksiselitteisesti on myös muotoilun tutkimusten tavoitteena.
Lähteet:
Haaparanta H. & Niiniluoto, I. 2016. Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsinki: Gaudeamus.
Kettunen, I. 2021. Muotoiluajattelu ja kompleksisuus. Aatepaja. Ilkka Kettusen muotoilublogi. Saatavissa: https://www.aatepaja.fi/kirjat/monimutkaisuus-ja-muotoilu/ [viitattu 31.5.2023].
Hyvää kirjallisuutta:
Lamminpää, S. 2021. Muotoiluajattelu ja kompleksisuus. Teoreettis-käsitteellinen tutkimus muotoiluajattelun strategisista ja päätöksentekometodologisista mahdollisuuksista. Acta electronica Universitatis Lapponiensis nro 305. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Saatavissa: Lamminpaa_Suvi.pdf (ulapland.fi)